Ihastuin paikkaan sysksyllä käydessämme siellä. Oli niin kaunis syyspäivä. Aurinkoi paistoi, lehdet loistivat syysväreissään, piha oli ihanasti koristettu kaikilla pajueläimillä sekä isoilla oransseilla kurpitsoilla. Kyllä, se syksyinen päivä oli todella onnistunut kaikin puolin.
Eilen käytiin sitten taas siellä. Pihassa oli vielä lunta. Kävi aika kylmä tuuli. Onneksi aurinko paistoi lähes kirkkaansiniseltä taivaalta. Pihalla oli jo jonkunverran pajueläimiä- ja esineitä esillä. Osa eläimistä ovat vissiin esillä läpi vuoden. Väkeä oli TOSI paljon. Erityisesti lapsiperheitä. Kahvilassa oli koko ajan sen verran paljon porukka että jätettiin suosiolla kahvinjuonnit sikseen. Lapset olivat eläimistä tohkeissaan. Kuului vaan että, tuolla on hevonen, tuolla koijja (koira), peikko jne. Eräs rouva joka vierelläni myös kuvasi kurkia ilmoitti seuralaiselleen että, voi miten hän rakastaa näitä pelikaaneja 😉 Ehkä ne ovatkin pelikaaneja eikä kurkia.
My Little Place In The Universe Of Spaces. 